Kaupungin läheisyys on Mustasaaren saariston vahvuus
Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg sekä ympäristöjaoston puheenjohtaja Johan Håkans ovat päivittäin läheisessä yhteydessä saaristoasioihin. Ahlbergille saaristo näyttäytyy tärkeänä työn puolesta muun muassa kunnan kaavoituksen ja palveluverkoston rahoituksen myötä. Myös Merenkurkun saariston maailmanperintökohde -status on vahvasti läsnä hänen työssään. Håkans kertoo näkevänsä päivittäin saariston vahvuudet ja haasteet asuessaan Mustasaaren Raippaluodossa.
Ahlbergin ja Håkansin mukaan Mustasaari tunnetaan sen saaristosta. He kertovat saaristolla olevan imagollisesti merkittävä rooli Mustasaaren kunnan toiminnassa. Merenkurkun saariston asema Suomen ainoana luonnonperintökohteena Unescon maailmanperintöluettelossa on lisännyt saariston arvoa muun muassa matkailun näkökulmasta.
Mustasaaren saaristossa piilee monia vahvuuksia. Tärkeimpänä Ahlberg ja Håkans mainitsevat sijainnin. Mustasaaren saariston läheisyys Vaasaan sekä Raippaluodon silta mahdollistavat esimerkiksi sujuvan pendelöinnin kaupunkiin. Monelle saaristoasujalle on tärkeää, että palvelut ovat tarvittaessa kohtuullisen välimatkan päässä.
Ahlbergin ja Håkansin mukaan kaupungin läheisyys on vaikuttanut myönteisesti esimerkiksi nuorten ja ulkopaikkakuntalaisten kiinnostukseen muuttaa Mustasaaren saaristoon. Saariston asukasmäärä on pysynyt vakaana pitkään 1990-luvulta.
Saaristossa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia
Ahlberg korostaa Mustasaaren saariston olevan elinvoimainen. Saaristossa riittää paljon potentiaalia esimerkiksi uusien palveluiden tarjoamiseksi. Yhdeksi mahdollisuudeksi hän mainitsee lähiruokatrendin, jonka panostamiseen saaristossa on hyvät edellytykset. Yksinään maailmanperintöalue tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia saariston kehittämiselle. ”Esimerkiksi Merenkurkun saariston historiassa ja sen tarjoamissa tarinoissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia”, Ahlberg ja Håkans pohtivat.
Haasteita kunnassa aiheuttaa moninaisen osaamisen tarve. Ahlbergin mukaan Mustasaaren kaltaisessa kunnassa täytyy osata ottaa erilaiset alueet huomioon. Kunnan alueelta löytyy niin keskus-, maaseutu- ja saaristoalueitakin, joista jokainen vaatii omanlaista osaamista. Mustasaaressa on Håkansin mukaan myös niin sanottuja perinteisiä saariston haasteita, jotka liittyvät muun muassa kalastukseen ja kasvaviin merimetso- ja hyljekantoihin. Vaikka Vaasan läheisyys on Mustasaaren saariston etu, etäisyydet ja infra nousevat haasteiksi mitä pidemmälle saaristoon mennään.
Saariston ainutlaatuinen luonto pakottaa myös turhilta tuntuviin selvityksiin ja luontoinventointeihin esimerkiksi tiehankkeissa. Näiden kustannukset nousevat suhteettoman mittaviksi. Iso muutos, joka koetaan uutena rajoituksena, on, että viranomaistoiminta nykyään yhä enemmän painottuu ympäristösuojeluun, kun valtion toiminta aikaisemmin koostui monesta eri osasta, kuten rajavalvonnan, puolustusvoimien ja liikenneviranomaisten läsnäolosta. Tämä on periaatteellinen kysymys, joku kuuluu saaristoasiain neuvottelukunnalle pohdittavaksi, millä lähestymistavalla valtion tulee suhtautua saaristoon. Ahlbergin ja Håkansin mielestä valtion tulee tunnistaa, että saaristossa elää kokonaisia yhteiskuntia, joilla on erinäisiä tarpeita. Luonnonsuojelun liiallinen yksipuolinen painottaminen ei ole oikea lähestymistapa.
Ahlbergin mukaan saariston pienyrittäjyys voi hyvin. Uudet matkailualan yrittäjät ovat puolestaan usein saariston ulkopuolelta tulleita, sillä saariston ainutlaatuisuus voi joskus paikallisilta jäädä huomaamatta. Saariston palvelut kaipaisivat kuitenkin lisää volyymia. Esimerkiksi matkailusesonki saaristossa jää lyhyeksi sen painottuessa kesään. Ahlbergin mukaan Mustasaaressa tulee etsiä innovatiivisia ratkaisuja sesongin pidentämiseksi.
Enemmän paikkaperustaista kehittämistä saaristoon
Ahlberg ja Håkans kiittelevät saaristoasiain neuvottelukunnan olemassaoloa ja sitä, että saariston elinvoimaisuutta ja kehittämistä halutaan edistää. Neuvottelukunta tarkoittaa heille kanavaa saada saariston ääni kuuluviin. Uudelle syksyllä valittavalle saaristoasiain neuvottelukunnalle Ahlberg ja Håkans lähettävät terveisiä paikkaperustaisuuteen liittyen. Heidän mukaansa mikrotrendien näkeminen sekä paikallisten erityistarpeiden, esimerkiksi sataman päivityksen tarpeen näkeminen, ovat paikkaperustaisen kehittämisen keskiössä. ”Meille on tärkeää, että alueita kehitetään niiden omista lähtökohdista käsin. Se varmistaa, että kehittämistoimenpiteet ovat kullekin alueelle tarkoituksenmukaisia. Identifioidut hankkeet ja kehittämisohjelmat takaavat saariston elinvoimaisuuden säilymisen ja sen, että erilaiset alueet saavat kehittyä omalla tavallaan”, he sanovat.