Asuminen, lapset ja nuoret

Saaristossa elämisen kannalta on tärkeää, että arjen pyörittäminen on sujuvaa alueen erityisolosuhteet huomioiden. On selvää, että kaikkialle saaristoon ei voida ulottaa samoja palveluja kuin kunta- ja kaupunkikeskuksiin. Tietyt peruspalvelut tulisi kuitenkin voida turvata, jotta saaristoasuminen on houkutteleva vaihtoehto ihmisten tehdessä asuinratkaisujaan. Saaristo-ohjelman toteutuksessa tulisikin määrittää, mitä asumisen peruspalveluja saaristossa tulee olla ja miten ne pitää järjestää, eli millaisiin energia-, vesi- ja jätehuollon ratkaisuihin sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin saaristossa tulee pyrkiä. 

Monipaikkaisen elämäntavan ja siihen liittyen paikasta riippumattoman työn edistäminen koetaan saaristoalueiden elinvoimaisuuden vahvistamisen kannalta tärkeäksi. Paikkariippumaton työ mahdollistaa työskentelyn, asumisen ja toiminnan useammalla paikkakunnalla. Se voi esimerkiksi parantaa mahdollisuuksia asua saaristossa tai muuttaa mökkipaikkakunnalle. Paikkariippumaton työ voi myös mahdollistaa uralla etenemisen kotipaikkaa vaihtamatta. Paikasta riippumattoman työn kannalta tietoliikenneyhteydet ovat monin paikoin vielä kattavuudeltaan ja kapasiteetiltaan riittämättömät, eikä asumisen ja työnteon joustava yhdistäminen ole ollut sen vuoksi kattavasti mahdollista. Valtion, kuntien ja yksityisen sektorin onkin yhteistyössä luotava edellytykset paikasta riippumattomalle työlle. Valtionhallinto on jo omassa strategiatyössään nostanut paikkariippumattoman työnteon tärkeäksi tulevaisuuden työn tekemisen tapojen kehityssuunnaksi. Se edellyttää ennen kaikkea tietotekniikan infrastruktuurin määrätietoista kehittämistä etätyön ja monipaikkaisen työn vaatimalle tasolle. 

Paikasta riippumattomaan toimintaan yhdistyy myös laajempi tarve rakenteellisiin uudistuksiin. Yksi keskeinen kysymys on, miten lasten koulunkäynti järjestetään lapsiperheissä, joissa vanhemmat tekevät paikkariippumatonta työtä. Onko opiskelu ainakin jossain määrin hoidettavissa etäyhteyksillä, kuten koronapandemian yhteydessä on ollut pakko, vai tulisiko asiaa lähestyä jollakin muulla tavoin? Asia vaatii lisäselvityksiä, joissa myös ammatillisen koulutuksen saavutettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Etäyhteyksiä hyödynnettäessä ja kehitettäessä on kuitenkin huomioitava, että koulu on yhteisönä tärkeä erityisesti nuoremmille lapsille.

Mökkikunnan ulkopuolella vakituisesti asuvien mökkiläisten mahdollisuudet osallistua kunnan asioiden hoitoon, saada kunnallisia peruspalveluja ja kuntien taloudelliset mahdollisuudet tuottaa näitä palveluja ovat rajalliset. Koska perustuslain mukaan jaettu kuntalaisuus ei ole mahdollista, ulkopaikkakuntalaisten asemaa on mahdollista tarkastella kuitenkin vain monipaikkaisuuden, vapaaehtoisuuden ja osallisuuden näkökulmista. Monipaikkaisuus pitäisi tämän vuoksi tunnistaa erityisesti päätettäessä kuntalain mukaisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Monipaikkaisuuden kehittämisessä huomio tulisi kiinnittää osallisuuden vahvistamiseen esimerkiksi digitalisaation ja e-kuntalaisuuden keinoin. Saaristoasumisen kehittämiseksi tulee käynnistää vakituista ja vapaa-ajan asumista lisääviä ennakkoluulottomia kokeiluja. Ne voivat kohdistua esimerkiksi siihen, millä tavalla lisätään tyhjien ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen käyttöä, miten edistetään ekologista asumista, millaisia ovat vuokra-asumisen uudet mallit ja miten lisätään asukkaiden omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakia tulee tarkastella siten, että se antaa paikallistasolla mahdollisuuden päättää rakennusten käyttötarkoitusmuutoksista ja kaavoista poikkeamisista, kun ne katsotaan saaristoasumisen vahvistamisen kannalta perustelluiksi. Kaavoituksen tulee joka tapauksessa vastata tarvetta ja siinä on samalla tärkeää ottaa huomioon kestävä kehitys, maiseman ja luonnon kunnioitus, ratkaisujen pitkäkestoisuus sekä kuntien välinen yhteistyö. Kaavoituksen tulee myös mahdollistaa normaali yritystoiminta.

Lapset ja nuoret 

Lapset ja nuoret ovat keskeisessä asemassa tulevaisuuden saaristojen näkökulmasta. Lapsia ja nuoria tulee kannustaa suojelemaan ja myös hyödyntämään saaristokulttuuria niin koulussa kuin harrastustoiminnassa. Tällä tavalla on mahdollista luoda uutta saaristokulttuuria ja saada lapset ja nuoret kiinnostumaan omasta asuinympäristöstään. Uuden kulttuurin luominen edellyttää kuitenkin myös perinteisen saaristokulttuurin tuntemisen ja tunnistamisen omassa elinympäristössä. Lapsia ja nuoria on opastettava oman kulttuuriperintöönsä tutustumisessa ja sen hyödyntämisessä. Saaristokulttuurin tietäjät ja taitajat voivat vierailemalla kouluissa lisätä merkittävällä tavalla lasten ja nuorten tietämystä. Saaristokulttuurikasvatus tulisikin ulottaa varhaiskasvatuksesta aina ala- ja yläkouluun saakka olennaiseksi osaksi esimerkiksi historian opetusta. 

Saaristokasvatus, josta on esimerkiksi Lounais-Suomen saaristossa hyviä kokemuksia, edistää lasten ja nuorten saamaa monipuolista kulttuuri- ja taidekasvatusta ja antaa kosketusta saariston luontoon ja kulttuuriin. Eri saaristoalueiden koulujen välinen yhteistyö edistäisi myös kaksikielisyyttä. Koulujen välisellä yhteistyöllä on tärkeä merkitys, ei ainoastaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin, vaan myös saaristojen elinvoiman kehittämisen kannalta. Saaristokulttuurin lisäksi kouluissa voidaan tehdä nuorille tutuksi yritystoiminnan perusteita. 

Tärkeää ei ole ainoastaan tiedonvaihto ja opetukseen liittyvät toimenpiteet. Nuorille avoin ja viihtyisä ympäristö on ensisijaisen tärkeä tekijä hyvinvoinnin lisäämisen kannalta, ja positiivinen mielikuva on tärkeä tekijä esimerkiksi paluumuuttoa harkittaessa myöhemmässä vaiheessa elämää.

Asuminen, lapset ja nuoret: Keskeisimmät tavoitteet

• Edistetään monipaikkaista asumista ja elämäntapaa nostamalla monipaikkaisuus osaksi päätöksentekoa.
• Tuetaan paikkariippumattoman työn edellytyksiä.
• Tuetaan vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia osallistua mökkipaikkakunnan päätöksentekoon.
• Vaikutetaan maankäyttö- ja rakennuslain tulkintoihin saaristossa asumista edistävään suuntaan. Lisätään joustavuutta rakentamiseen ja rakennusten muutostöihin, mm. loma-asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi.
• Tehdään saaristosta houkutteleva ja turvallinen asuinympäristö lapsiperheille varmistamalla, että lapsille suunnatut palvelut ovat kunnossa, esimerkiksi koulut, kuljetukset, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, sekä harrastusmahdollisuudet.
• Edistetään erilaisia lapsille suunnattujen palveluiden kokeiluja.
• Edistetään lainsäädännön kehittämistä monimuotoisen koulunkäynnin mahdollistavaan suuntaan, johon kuuluu osana mm. etäkoulunkäynti / etäopetus.