Saaristoasiain neuvottelukunta on asettanut tavoitteensa hallituskaudelle 2023-2027.
Elämänmakuinen saaristo vuoden jokaisena päivänä.
Suomen saaristot ovat elinvoimaisia, saavutettavia ja luonnonläheisiä alueita, jotka tarjoavat monipuolisen ja kulttuurisesti erityisen asuin- ja toimintaympäristön. Elinvoimaiset saaristoalueet tuovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan!
Suomen saaristo- ja vesistöalueet ovat vertaansa vailla - ainutlaatuinen saaristomme on maamme ehdoton vahvuus. 15 % maamme pinta-alasta on saaristoa, ja sitä on niin meri- kuin järvialueilla. Noin 330 000 ihmistä asuu saaristoalueilla, ja monipaikkaisen elämäntavan myötä lähes puolella suomalaisista on jonkinlainen suhde vesistöihin. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat maamme yhdyskuntarakenteeseen tehden siitä pirstaleisen, mutta samalla alueista myös erilaisia omine luonteenpiirteineen. Järvien saaristojen erityispiirteet ovat toisenlaisia kuin meren saariston, silti rikkonaisuus ja pitkät välimatkat ovat tunnusomaisia kaikille saaristoille. Saaristot ovat houkuttelevia asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkoja. Saaristoalueilla asutaan, tehdään töitä, harrastetaan ja vietetään vapaa-aikaa – saaristot ovat täynnä elämää vuoden jokaisena päivänä!
Saaristo- ja vesistöalueiden asema nousee entistäkin tärkeämmäksi nykyisen maailmantilanteen myötä. Saaristoalueiden elinvoimaisuus vahvistaa hankalien yhteyksien päässä olevien saaristo- ja vesistöalueiden kriisinkestävyyttä sekä vaikuttaa koko maan turvallisuuteen. Saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteet tulevalle hallituskaudelle vahvistavatkin saariston elinvoimaa, kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä sekä asemaa koko maan turvallisuuden näkökulmasta.
Tutustu saaristoasiain neuvottelukunnan hallitusohjelmatavoitteisiin alla.
1. Saaristo- ja vesistöalueiden elinvoimaisuus vahvistaa kriisinkestävyyttä
Saariston asema on tänä päivänä entistä tärkeämpi turvallisuuden näkökulmasta. On tärkeää, että saaristoalueet ovat elinvoimaisia ja houkuttelevia asuinpaikkoja, mikä myös vahvistaa niiden resilienssiä. Tämä koskettaa kaikkia saaristoalueita, mutta erityisesti meren ulkosaaristoa sekä itärajan läheisyydessä olevia saaristoalueita.
Epävakaa maailmantilanne on myös nostanut esille huolen saariston huoltovarmuudesta, sillä alueet ovat muutoinkin hankalien yhteyksien päässä. Pelastuspalveluiden ja ensihoidon saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää normaalioloissa, mutta erityisen tärkeää se on kriisiaikoina. Yksittäisten ihmisten tarkkaavaisuus ja poikkeavat havainnot tutussa ympäristössä ovat tärkeitä - vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli saariston turvallisuuskysymyksissä.
