Tuore tutkimus: vierasvenesatamilla merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset

Tutkimus- ja kehittämishankkeet , Uutiset

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa on selvitetty vierasvenesatamien matkailijoiden rahankäyttöä, suosituimpia palveluita sekä vierasvenesatamien aikaansaaman matkailun työllisyysvaikutuksia. Tutkimuksessa oli mukana kolme pilottialuetta ja -satamaa: Puumala, Hanko ja Paraisten Korpoström.

Tutkimuksen mukaan keskikokoinen satamavierailijoiden seurue (3,1 henkilöä) käyttää rahaa satamassa ja sen lähialueilla 279 euroa vuorokaudessa ja vierailunsa aikana 643 euroa. Eniten rahaa käytetään elintarvikeostoksiin, ravintola- ja kahvilapalveluihin, majoittumiseen ja polttoaineisiin. Keskimääräinen viipymä satama-alueella tai sen lähialueella on kaksi vuorokautta ja viipymä muualla viisi vuorokautta. Vastaajista noin 60 % oli yöpyviä, päiväkävijöitä oli noin 40 %.

Vierailijoista jopa 85 % kokee paikallisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. Vierailijat kaipaavat pilottialueille lisää luonto- ja kulttuuripolkuja, ostosmahdollisuuksia, ravintola- ja kahvilapalveluita sekä kierrätyspisteitä. Veneilijät toivovat lisää juomavesipisteitä, WC-palveluja, jätteiden kierrätystä ja suihkutiloja.

Pilottialue Hangon vierasvenesataman ja sen lähialueiden vierailijat käyttivät alueella yhteensä 74,3 miljoonaa euroa touko-elokuussa 2023. Tämä aikaansai 631 henkilötyövuoden välittömän työllisyysvaikutuksen alueella. Rahankäytön kokonaistyöllisyysvaikutus Suomessa oli kaikkiaan 905 henkilötyövuotta. Kulutus suuntautui erityisesti ravintoloihin, elintarvikeostoksiin ja majoittumiseen. Maitse saapuvat vierailijat tuovat 52 % Hangon sataman ja sen lähialueen matkailutuloista, päiväkävijät 32 %. Aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu vain Hangon osalta, koska muilta paikkakunnilta ei ollut saatavissa luotettavaa vierailijamäärää.

Suomessa on noin 400-420 vierasvenesatamaa, joissa vierasvenepaikkoja on noin 9 000. Tutkimuksen mukaan Suomen satama-alueilla on paljon potentiaalia kasvattaa liikevaihtoa. Tutkimuksessa huomautetaan myös, että jopa 14 % veneilijöistä on etätyötä tekeviä. He muodostavat merkittävän asiakasryhmän palveluntarjoajille, myös sesonkiajan ulkopuolella.

Vierasvenesatamaan tukeutuvien yritysten palvelutarjonnan ja toiminnan kehittäminen on tärkeää hyvän matkailijakokemuksen luomiseksi. Kasvun näkökulmasta tutkimuksessa suositetaan vierassatamien yhteistyötä sekä omalla alueella että satamien kesken.

Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda malli, jonka avulla voidaan selvittää kaikkien alueelle tulevien vierailijoiden rahankäyttö riippumatta vierailun kestosta, yöpymisestä tai kulkuvälineestä. Valmistunut tutkimusmalli osoittaa, että kyselytutkimuksen tulosten yhdistäminen todellisten vierailijoiden määrään (mobiilidata) antaa entistä luotettavampaa kuluttajatietoa aluesuunnitteluun ja palveluiden kehittämiseen. Tutkimusmallin avulla voidaan selvittää vierasvenesatamien ja lähialueiden merkitys aluetalouteen, työllisyyteen ja kehitystarpeet.

Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu maa ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta.

Tutkimuksen loppuraportti:

Lisätiedot